Steve Jobs (USA / Iso-Britannia, 2015)

On vuosi 1984. Apple ja Steve Jobs (Michael Fassbender) ovat julkaisemassa ensimmäistä Macintosh-tietokonetta. Jobsin suurimmat huolenaiheet ovat julkaisutilaisuudessa Time-lehden kansikuva, epäkunnossa oleva demo jossa esiteltävä tietokone tervehtii katsojia sanomalla "Hei", sekä se että ex-heila Chrisann Brennan on tullut vaatimaan hänen ja Jobsin tyttärelle oikeutta. Jobsin tunnevammaisuuden ja kaiken muunkin keskellä lankoja yrittää pitää käsissään Applen markkinointivastaava Joanna Hoffman (Kate Winslet). Koska kyse on historiasta, niin tiedossa on että Macintosh oli karmea floppi, jonka jälkeisinä vuosina Jobs saa lähteä firmasta ja aloittaa uuden projektinsa - NeXTin - ilman Applen tukea.

Steve Jobs seuraa kolmen merkittävän Jobs-innovaation - Macintoshin, NeXT Computerin sekä iMacin julkaisutilaisuuksia ja näiden tapahtumien kulisseja Jobsin näkökulmasta vuosina 1984, 1988 ja 1998. Keskiössä ovat myös jo mainittu Joanna Hoffman, sekä Jobsin ja Brennanin tytär Lisa. Elokuvaa ei tule sekoittaa vuoden 2013 Jobsiin, jossa pääosassa nähtiin Ashton Kutcher. Merkittävämpänä erona voisi mainita sen, että tämä tuoreempi, Danny Boylen ohjaama lähikuva keskittyy nimenomaan näiden kolmen tuotteen julkkaritilaisuuteen sekä Jobsin henkilökohtaisen elämän ongelmiin. Päällimmäisenä aiheena elokuvassa ovat isyys ja anteeksianto. Vuoden 2013 elokuva taas keskittyi Jobsin elämään pidemmällä aikavälillä ja etenkin aikaan ennen Applea.

Kate Winslet ei anna haastavien dialogien olla hidasteena matkalla kohti Oscar-palkintoa

Steve Jobs oli tunnevammainen kusipää, joka teki mitä halusi eikä nähnyt tarpeelliseksi keskittää energiaansa vähäpätöisyyksiin kuten sosiaalisiin suhteisiin tai omaan perheeseensä. Jobs oli kuitenkin myös intohimoinen ja omaan asiaansa uskova nero. Juuri tätä Steve Jobs valottaa, tai ainakin siihen se kovati pyrkii. Elokuvassa Jobs käy läpi epäonnistumisia, joiden taustalla - joka kerta - mukana isää kannustamassa pysyy Lisa, jota Jobs ei vuosiin edes tunnustanut omaksi tyttärekseen. Elokuva tuo myös selkeästi esille Hoffmanin merkityksen Jobsin elämässä ja Kate Winsletille Steve Jobs onkin kenties paras roolisuoritus sitten Lukijan. Naiselle voidaankin ennakoida Parhaan Naissivuosan Oscaria ensi sunnuntaina. Winslet huomioitiin roolistaan jo BAFTAlla ja Golden Globella, Oscar-ehdokkuus oli naiselle jo uran seitsemäs.

Michael Fassbender suoriutuu roolistaan huonona isänä ja v-mäisenä kollegana, eli Steve Jobsina melkoisen hyvin. Kutcheriin verrattuna näyttelijäsuoritus oli ylivertainen, mutta jos olisi mahdollista, niin toivoisin näkeväni hypoteettisen kolmannen Steve Jobs -elokuvan, jossa Kutcherilta otetaan kasvot (yhdennäköisyys etenkin nuoreen Jobsiin on jopa karmivan suuri) ja Fassbenderiltä kaikki muu. Sellaisena versiona Steve Jobs olisi viiden tähden elämäkertaelokuva, tällä kertaa se on elokuvana "ihan kiva", muttei mikään mestariteos vaikka Fassbenderin Oscar-ehdokkuus onkin täysin ansaittu. Jobsia itseään tällainen arvio tuskin liikauttaisi mitenkään. Mies mainitsee Seth Rogenin esittämälle Steve Wozniakillekin elokuvassa, että pitää itseään kapellimestarina, joka ohjailee soittajia, jotka soittavat soittimilla. Tällä hän vastasi Wozniakin esittämään julkiseen kritiikkiin siitä, kuinka Jobs pitää itseään nerona vaikka Applella kaiken työn tekevät insinöörit, eikä Jobs itse.

Michael Fassbender vie roolinsa Steve Jobsina maaliin kapellimestarin varmuudella

Aaron Sorkinin käsikirjoitus ja Danny Boylen ohjaus onnistuvat kiteyttämään Jobsin elämän kolmeen eri aikoina tapahtuvaan tilanteeseen, joissa samat ihmiset ottavat yhteen kolmeen kertaan. Tämä tarinan kolmeen osaan pilkkominen onkin Boylen taidonnäyte. Vaikka elokuva koostuu kolmesta episodista, niillä on silti yhteinen nimittäjä ja lopulta asiat selviävät. Elokuva oli varmasti haastava näyttelijöille, sillä kohtaukset ovat pitkiä jolloin dialogitkin ovat pitkiä. Kate Winslet avautuikin hieman aiheesta Episodin haastattelussa. Kohtausten pituutta ei elokuvassa kuitenkaan äkkiseltään huomaa ellei siihen kiinnitä huomiota - tämä kertoo näyttelijäkaartin taidoista jonkin verran.

Steve Jobs on kiittämätön, suora ja anteeksipyytelemätön kuvaus miehestä iPadin ja iMacin ja iPhonen takana - hyvin itsensä näköinen elokuva siis. Koska rakkaus voittaa aina kyynisyyden ja ihminen on kuitenkin sisimmässään hyvä, niin Steve Jobsille rapsahtaa - Michael Fassbenderin ja Kate Winsletin ansiosta - arvosana 4 / 5.