Aamuvuoron hökötikkarit ja kyykkääjän unelma
Hoix!
Onhan tässä taas, vaikka ja mitä tapahtunut. Oli Oscaritkin, mutta niistä ei sen enempää - terveisiä vain Akatemialle, #selfiet ja pizza on kivoja ja Jeesus voitti Oscarin ensimmäisenä pyhimyksenä mutta siinäpä ne tärkeimmät.
Täytyy nyt tällä kertaa kuitenkin keskittyä olennaiseen, eli viikonloppuun!
Oma viikonloppuni alkoi tuossa tunti sitten, kun pääsin aamuvuorosta. Kyllä vain, yökönkin on välillä tehtävä tavallisten ihmisten töitä ja näyttäydyttävä työmaalla myös päivisin. Kuinka ne asiakkaat muuten tietäisivät, minkälainen taliaivo heidän untaan valvoo.
Pidän aamuvuorojen tekemisestä. On enemmän juttukavereita, on oikeasti jotain tekemistäkin ja jos sattuu olemaan niin vilkas mielikuvitus ja paljon turhia ideoita, kuin meikäläisellä, niin työyhteisön ja asukkaiden elämää voi piristää mitä ihmeellisimmin tavoin.
Tänään keksin piristää ihmisteni perjantaita pikku visailulla. Monet YleX:ää kuuntelevat saattavat arki-iltojen ilopillerinä muistaa YleX Jatkojen Hökökisan, jossa tarkoitus on siis vastata mahdollisimman moneen kysymykseen väärin 30 sekunnin aikarajan puitteissa. Yksinkertaista, eikös?
Kysymysten laatiminen tehtävää varten oli mielekkäin vaihe, tai ainakin niin luulin. Ensimmäisen hököilijän jälkeen sain kuitenkin todeta, että tuomarointi se vasta hauskaa onkin! Puolen minuutin aikaraja ja muiden pohjatulosten tavoittelu aiheuttivat kuitenkin juuri sen verran ongelmia kisaajille, kuin suorassa radiolähetyksessäkin. Taidan ottaa tällaisen iltapäivävisailun ja siitä porkkanalla (tai no, ehkä jollain motivoivammalla) palkitsemisen yhdeksi vakituisista työtehtävistäni, niin hauskaa se oli! Voittaja palkittiin tällä kertaa kolmella Angry Birds -tikkarilla, ensi kerralla sitten jotain muuta... Toivottavasti Yleisradiosta ei lähestytä minua vihaisella plagiaattisyytöksellä Hökökisan takia, en tällä hae nimittäin missään nimessä omaa etua, haluan vain viihdyttää.
Mutta oli minulla muutakin! Maaliskuun alussa sain kutsun Motiviren järjestämään 31 Päivän Kyykkyhaasteeseen. Yleensä viittaan kintaalla ja haistatan pitkät tällaisille Facebook-haasteille, mutta yllytys- ja urheiluhulluna tähän oli pakko tarttua. Ideana on siis, että Motiviren sivuilta ladataan/tulostetaan maaliskuun ajalle "kyykkykalenteri", josta näkee, montako kyykkyä minäkin päivänä pitää tehdä. Ensimmäisenä päivänä luku taisi olla 50 kyykkyä ja kuun viimeisenä päivänä tulee tehdä 250 kyykkyliikettä. Viimeisenä päivänä kaikki tehdyt kyykyt myös lasketaan yhteen eri kaupungeissa ja pyritään Guinnessin ennätyskirjaan, yksi hieno ennätys lisää japanilaisten ja amerikkalaisten kiusaksi pienestä Suomesta, hurraa!
Alku näytti lupaavalta, enkä juurikaan edes huomannut kalenterissa olleita "lepopäiviä" oman treeniohjelmani vuoksi. Tänään, 21.3. kuitenkin, 180 kyykkyä päivän aikana alkaa jo maistua puulta. Alkuperäisen suunnitelmani vastaisesti päätin, että teen loppupäivien kyykyt osissa pitkin päivää, koska muuten ei vain jaksa kiinnostaa. Aion osallistua ME-yritykseen CrossFit Jyväskylän tiloissa 31.3., jolloin 250 kyykkyä tulee iskeä tauluun tunnin aikana. Tilaisuudessa jaettavan paidan todennäköisesti heitän roskiin tai vaihtoehtoisesti huutokauppaan hyväntekeväisyyskohteena miljoonalla eurolla. Niin tai näin, jännityksellä odotan, jaksanko pitää kiinnostukseni yllä myös viimeiset 10 päivää.
Viikonloppu vyöryy niskaan kuin Venäjä Krimin niemimaalle (pyytäisin anteeksi, mutten näe sitä tarpeelliseksi), joten ei muuta kuin hököilemään ja kyykkäämään aivan kaikki, toivotaan ettei tänne saada enää uutta takatalvea, tällä hetkellä näyttää nimittäin ihan lupaavalta. Se on moroo!
Onhan tässä taas, vaikka ja mitä tapahtunut. Oli Oscaritkin, mutta niistä ei sen enempää - terveisiä vain Akatemialle, #selfiet ja pizza on kivoja ja Jeesus voitti Oscarin ensimmäisenä pyhimyksenä mutta siinäpä ne tärkeimmät.
Täytyy nyt tällä kertaa kuitenkin keskittyä olennaiseen, eli viikonloppuun!
Oma viikonloppuni alkoi tuossa tunti sitten, kun pääsin aamuvuorosta. Kyllä vain, yökönkin on välillä tehtävä tavallisten ihmisten töitä ja näyttäydyttävä työmaalla myös päivisin. Kuinka ne asiakkaat muuten tietäisivät, minkälainen taliaivo heidän untaan valvoo.
Pidän aamuvuorojen tekemisestä. On enemmän juttukavereita, on oikeasti jotain tekemistäkin ja jos sattuu olemaan niin vilkas mielikuvitus ja paljon turhia ideoita, kuin meikäläisellä, niin työyhteisön ja asukkaiden elämää voi piristää mitä ihmeellisimmin tavoin.
Tänään keksin piristää ihmisteni perjantaita pikku visailulla. Monet YleX:ää kuuntelevat saattavat arki-iltojen ilopillerinä muistaa YleX Jatkojen Hökökisan, jossa tarkoitus on siis vastata mahdollisimman moneen kysymykseen väärin 30 sekunnin aikarajan puitteissa. Yksinkertaista, eikös?
Kysymysten laatiminen tehtävää varten oli mielekkäin vaihe, tai ainakin niin luulin. Ensimmäisen hököilijän jälkeen sain kuitenkin todeta, että tuomarointi se vasta hauskaa onkin! Puolen minuutin aikaraja ja muiden pohjatulosten tavoittelu aiheuttivat kuitenkin juuri sen verran ongelmia kisaajille, kuin suorassa radiolähetyksessäkin. Taidan ottaa tällaisen iltapäivävisailun ja siitä porkkanalla (tai no, ehkä jollain motivoivammalla) palkitsemisen yhdeksi vakituisista työtehtävistäni, niin hauskaa se oli! Voittaja palkittiin tällä kertaa kolmella Angry Birds -tikkarilla, ensi kerralla sitten jotain muuta... Toivottavasti Yleisradiosta ei lähestytä minua vihaisella plagiaattisyytöksellä Hökökisan takia, en tällä hae nimittäin missään nimessä omaa etua, haluan vain viihdyttää.
Mutta oli minulla muutakin! Maaliskuun alussa sain kutsun Motiviren järjestämään 31 Päivän Kyykkyhaasteeseen. Yleensä viittaan kintaalla ja haistatan pitkät tällaisille Facebook-haasteille, mutta yllytys- ja urheiluhulluna tähän oli pakko tarttua. Ideana on siis, että Motiviren sivuilta ladataan/tulostetaan maaliskuun ajalle "kyykkykalenteri", josta näkee, montako kyykkyä minäkin päivänä pitää tehdä. Ensimmäisenä päivänä luku taisi olla 50 kyykkyä ja kuun viimeisenä päivänä tulee tehdä 250 kyykkyliikettä. Viimeisenä päivänä kaikki tehdyt kyykyt myös lasketaan yhteen eri kaupungeissa ja pyritään Guinnessin ennätyskirjaan, yksi hieno ennätys lisää japanilaisten ja amerikkalaisten kiusaksi pienestä Suomesta, hurraa!
Alku näytti lupaavalta, enkä juurikaan edes huomannut kalenterissa olleita "lepopäiviä" oman treeniohjelmani vuoksi. Tänään, 21.3. kuitenkin, 180 kyykkyä päivän aikana alkaa jo maistua puulta. Alkuperäisen suunnitelmani vastaisesti päätin, että teen loppupäivien kyykyt osissa pitkin päivää, koska muuten ei vain jaksa kiinnostaa. Aion osallistua ME-yritykseen CrossFit Jyväskylän tiloissa 31.3., jolloin 250 kyykkyä tulee iskeä tauluun tunnin aikana. Tilaisuudessa jaettavan paidan todennäköisesti heitän roskiin tai vaihtoehtoisesti huutokauppaan hyväntekeväisyyskohteena miljoonalla eurolla. Niin tai näin, jännityksellä odotan, jaksanko pitää kiinnostukseni yllä myös viimeiset 10 päivää.
Viikonloppu vyöryy niskaan kuin Venäjä Krimin niemimaalle (pyytäisin anteeksi, mutten näe sitä tarpeelliseksi), joten ei muuta kuin hököilemään ja kyykkäämään aivan kaikki, toivotaan ettei tänne saada enää uutta takatalvea, tällä hetkellä näyttää nimittäin ihan lupaavalta. Se on moroo!