Deadpool - Tavallinen Rakkaustarina

Onko elämää Arktisen Upeeta -festarin jälkeen? No onhan sitä, elokuva kun ei koskaan katoa tai kuole ja toivottavasti maailmasta eivät ideat elokuvien tekoon lopu ainakaan omana elinaikanani. Tästä saatiin taas todiste eilen, kun kävin katsomassa yhden puhututtavimmista ja etukäteen ajateltuna erikoisimmista supersankarielokuvista koskaan, Ryan Reynoldsin tähdittämän ja Tim Millerin ohjaaman Deadpoolin.

Deadpool (2016, USA/Kanada)


Wade Wilson on liukaskielinen, kaksimielinen ja äärimmäisen kuolematon palkkasoturi, joka toimii punaisiin trikoisiin sonnustautuneena ja pitää vihollisiaan mennen tullen pilkkanaan niin henkisesti kuin fyysisestikin. Wadella on kuitenkin historia, jonka vuoksi hän koko hommaa tekee. Hän jahtaa Ajaxiksi kutsuttua miestä, joka paransi hänet syövästä. Paransi syövästä? Melkoinen sankari jahdattavaksi. Mutta kun syövästä parantuminen edellyttää Ase X -projektiin osallistumista (vrt. Wolverine) ja aiheuttaa sen, että aiemmin ulkoisesti ja muodollisesti pätevä miesvartalo vaihtuu arpiseksi kasaksi lihaa ja luita, niin kyllähän se katkeroittaa. Kun tähän lisätään elämänsä naisen menettäminen mutaatiosta seuranneiden ulkonäköpaineiden vuoksi niin sanotaanko näin, että Ajaxilla on pian muutakin huolenaiheita kuin se, että Fairy on riittoisampaa...

Ryan Reynoldsin loistokkaasti tähdittämä Deadpool on kaikkea sitä, mitä tasaisen paksuun ja lähes ähkyyn asti tarjoiltuun supersankarileffaskeneen on kaivattukin. Taistelukohtaukset ovat ehkä parasta Marvelia koskaan - johtunee katanoista ja muusta ninjailusta - ja ennen kaikkea, huumori on likaista ja niin mustaa, että Anssi Kelan vaatekaappikin kalpenee sen rinnalla. Deadpool irvailee kaikelle, myös itselleen, mutta elokuvan nerous piileekin siinä, ettei ylitsepursuava huumori ja jatkuva leikinlasku vie pohjaa elokuvan tarinalta, se vain sattuu olemaan melko merkittava osa sitä, koska Deadpool.

Deadpoolhan ei ole supersankari, ei edes sankari. Hän on antisankari ja kenties sen vuoksi onkin oikeutettua, että hän kaiken tappamisen keskellä haukkuu niin pahikset, hyvikset, elokuvan tuotantoyhtiön, kaikkien katsojien äidit ja isät tehden kaiken ärsyttävän coolisti. Deadpool on myös kenties tappavin sarjishahmo ja ainoa Marvel-hahmo, jonka elokuva on saanut R-luokituksen Yhdysvalloissa eli Suomessa K-16 -merkinnän. Se kertoo elokuvasta paljon. Pohjimmiltaanhan Wade Wilson on vain oma itsensä tehden näin, ja hän on kuitenkin mies jolla on päämäärä, suunta, tavoite. Hän haluaa oman Vanessansa (Gothamista tuttu Morena Baccarin) takaisin, mutta saadakseen rakkautensa hänen täytyy saada kasvonsa siedettävään kuosiin ja siksi hän raivaa kaikki pahikset tieltään etsiessään Ajaxia, jolla ainoana on keinot kasvojen ennalleen palauttamiseen.

Deadpoolilla on kaiken tappamisen keskellä mainiosti aikaa tutkia myös fanipostia
Deadpool on melkoinen tapaus. Oikeastaan koko vuoden suurin tapaus, sen verran näyttävästi ja räävittömästi elokuvaa on markkinoitu. Ja vaikka kaikki trailerit ja posterit ja mitkä ikinä näyttivätkin jo hieman mistä elokuvassa on kyse, niin täytyy myöntää, että itse elokuva on vieläkin ronskimpi ja ennen kaikkea mahtavampi. Kun tekee yhden elämänsä parhaista päätöksistä ja ostaa lipun itselleen - ja koska kyseessä on rakkaustarina niin myös sille omalle mussulle - niin kannattaa muistaa, ettei kyseessä ole mikään perinteinen cgi-tykityskakku kaikenmaailman Kostajilla ja X-Miehillä kuorrutettuna, vaan jotain aivan ylivertaista, nokkelaa ja irstasta ja hauskaa. Elokuvassa katsojatkin saavat osansa, sillä Deadpool puhuu suoraan yleisölle ja tekee senkin niin tyylikkäästi, ettei siitä voi kuin pitää. Katsoja voi tuntea kaukaisesti olevansa läsnä tapahtumissa, vaikka tuskin oikeasti haluaisikaan olla.

Jos vielä ei ole tullut selväksi, niin Deadpool on kiteytettynä hauskin, nerokkain ja paras supersankarielokuva 2000-luvulla, mahdollisesti paras ikinä. Vaikka hahmo esiintyikin - juurikin Reynoldsin esittämänä - X-Men Origins: Wolverinessa, niin kyseisen leffan Wade/Deadpool oli niin irrallinen sarjakuvissa esiintyvästä vitsiniekasta punaisessa puvussa, että fanien vihamielinen reaktio on täysin ymmärrettävissä. Tämä elokuva tuskin aiheuttaa faneissa raivoa vaan ennemmin ilonkyyneleitä ja vatsakramppeja liiallisesta nauramisesta. Elokuva on jo avausviikonloppuna osoittanut markkinoinnin ja omankin voimansa, sillä se on rikkonut lähes kaikki mahdolliset supersankarileffaennätykset. Myös helmikuun avausmyyntiennätys on jo Jenkkilässä ja Suomessakin lyöty ja kunhan elokuvasta saadaan saksittua Kiinan markkinoille sopiva versio niin maailmanlaajuista menestystä on varmasti turha edes epäillä. Se on myös kaikkien aikojen menestynein R-luokituksen Jenkeissä saanut elokuva.

Ryan Reynolds pääsi Deadpoolin ansiosta myös Playboy -kuvauksiin
Melkoinen sekoilu oli tämä arvostelu, mutta kun käytte katsomassa Deadpoolin - ja tehän käytte! - niin ymmärrätte, miksi se saa supersankarielokuvaksi älyttömät kehut ja miksi siitä on turha tehdä mitään perinteistä arviointia. Deadpool on täyden kympin toimintakomedia, joka ansaitsee kiistatta arvosanan 5 / 5.

Share this:

CONVERSATION

1 kommenttia: