Yön pimeydessä

Lähes satavuotinen tarina on varmasti kaikille vähääkään elokuvia katsoneille tuttu. Taloudellisesti menestyksekkään tehtaanomistajan maallisen mammonan turruttama poika näkee vilaukselta alhaisimpaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kuvankauniin tytön puutarhassa ja rakastuu. Pojan isä saa tietää, että maan alla luolissa asuvat työläiset saattavat suunnitella kapinaa ja päättää ryhtyä toimiin estääkseen tämän. Poika seuraa tyttöä luoliin ja päätyy sympatiapuuskassaan raatamaan tehtaaseen koneen ääreen tuntikausiksi. Isän palkkalistoilla oleva keksijä keksii robotin, jonka kasvoiksi työläistyttö siepataan. Robotti manipuloi työläiset tuhoamaan tehtaan ja sen myötä hukuttamaan oman kaupunkinsa vedenpaisumuksen alle. Poika ja tyttö pelastuvat, robotti tuhoutuu ja rakkaus yhdistää lopulta kaksi yhteiskuntaluokkaa ja Metropoliksessa vallitsee rakkauden ohella myös rauha.

Metropolis on saksalaisen Fritz Langin ohjaama ajaton klassikkomykkä vuodelta 1927. Tämä tarkoittaa sitä, että maaliskuun 13. yksi kaikkien aikojen sci-fi -elokuvista juhlii 90-vuotissyntymäpäiväänsä, onnittelut! Langin kenties tunnetuin elokuva painottaa tasa-arvoa ja pyrkii voimakkaasti muodostamaan siltoja yhteiskuntaluokkien välille ja kun muistetaan, millainen tilanne Saksassa oli 20-luvun lopulla, niin Langin yhteiskunnallinen viesti oli sanalla sanoen rohkea.

Metropoliksesta on aikojen saatossa kursittu kasaan lukuisia eri versioita. Alkuperäinen elokuva kesti yli kaksi ja puoli tuntia, mutta osa elokuvasta on tuhoutunut tai muuten vain kadonnut, joten eri uudelleenkasausmenetelmistä riippuen elokuvan pituus on vaihdellut 80 minuutista aina kolmeen tuntiin saakka. Yksi tunnetuimpia nykyisin esitettäviä versioita lienee vuonna 2002 ilmestynyt DVD-versio, jonka pituus on 119 minuuttia.

Jos elokuvan pituus vaihtelee, niin myös mykkäfilmin taustalla kuultava musiikki on kokenut muodonmuutoksia vuosien varrella. Gottfried Huppertzin alkuperäinen score vuodelta 1927 on perinteinen ja kaunis klassiseen musiikkiin nojaava teos, kun taas Giorgio Moroderin versio vuonna 1984 sisältää Freddie Mercuryn ja Adam Antin kaltaisten rock-muusikoiden musiikkia. Moroderin scoresta kertoo paljon se, että se "palkittiin" vuoden 1985 Razzie Awardseissa peräti kolmella ehdokkuudella. Viimeisin itseni todistama uudelleensovitus oli suomalaisen rap-artisti Khidin eli Kristo Laannin laatima urbaaniin elektroniseen musiikkiin pohjaava score, joka maalaa 90 vuotta vanhaan tieteiseepokseen uusia mustia ja hämmentäviä sävyjä. Suosittelen kyseisen version näkemistä jokaiselle, joka haluaa saada mielensä solmuun pohtimalla Paperi T:n lyriikoiden ja Fritz Langin kehittelemän utopistisen tulevaisuudennäkymän yhteensopivuutta.

Mykkäaikakaudella tehtiin lukuisia mestariteoksia, jotka ovat sittemmin vaikuttaneet tavalla tai toisella tulevien sukupolvien elokuvantekijöihin. Fritz Langin Metropolis ei ole poikkeus, sillä sitä voidaan hyvällä syyllä pitää esikuvana suurelle osalle kuuluisimmista tieteiselokuvista. Sen vaikutus näkyy mm. sellaisissa klassikoissa kuten Tohtori Outolempi (1964), Avaruusseikkailu: 2001 (1967), THX 1138 (1971) ja Star Wars (1977). Sen merkitystä nykyelokuvalle on siis tarpeetonta perustella. Elokuva oli aikansa kallein tuotanto ja yksi ensimmäisiä täyspitkiä elokuvia ylipäätään. Lang oli aikaansa edellä myös laatiessaan ennustuksia 2020-luvun maailmasta, jossa yhteiskuntaluokkien välinen kuilu on niin suuri, että työläiset eivät asu pelkästään rikkaiden alapuolella, vaan jopa maan alla olevien tehtaiden alapuolella. Elokuvan alkukohtaus, jossa tehtaassa tapahtuu vuoronvaihto, on pysäyttävä.

Mitäkö itse olen mieltä Metropoliksesta elokuvana? Pidän erityisesti siitä, kuinka Brigitte Helm suoriutuu kaksoisroolistaan Mariana ja Koneena. Maria on herkkä ja siro nainen, kun taas Koneen elekieli muistuttaa - luonnollisesti - konetta. Se on myös Mariaa kierompi ja viekoittelevampi. Erityisesti näiden kahden hahmon kontrasteja Helm onnistuu tulkitsemaan huikealla tavalla. Ei ihme, että hän on Mary Pickfordin, Lillian Gishin ja Marlene Dietrichin ohella mykkäkauden lempinäyttelijättäriäni. Gustav Fröhlich tuo elävästi mieleeni Jussi Jurkan ennen Tuntematonta Sotilasta ja Lammiota. Metropolis on ehdottomasti yksi oman aikakautensa helmistä ja tämän Khidin uudelleensovittaman musiikin kera oli enemmän kuin hienoa kokea elokuva valkokankaalta Orionissa. Musiikki itsessään herätti hieman kaksijakoisia ajatuksia: Yhtäältä se toi elokuvaan aivan uutta, synkempää näkökulmaa esimerkiksi Paperi T:n lyriikoiden myötä, mutta toisaalta musiikki ei mielestäni täysin kohdannut elokuvan temmon ja kerronnan kanssa.

Joka tapauksessa Metropolis täyttää keväällä 90 vuotta ja mikäli et ole elokuvaa vielä nähnyt, niin juhlavuoden kunniaksi suosittelen ottamaan haltuun tämän sci-fi -klassikon, minkä mittaisena versiona ikinä haluatkin.

Onneksi elämässä on elokuvia! Parin viikon päästä alkaa kesäloma ja itse suuntaan Sodankylän Elokuvajuhlille talkoilemaan. Lisäksi kaverini Ave jakoi Naamakirjaan Yle Teeman jutun, jossa esiteltiin tulevan kesän elokuvatarjontaa Teemalla. Nähtävää ja kuultavaa oli lopulta niin paljon, että ajattelin kirjoittaa tärppini tulevalle leffakesälle tähän foorumiin - Facebookissa satarivinen kommentti ei naurattaisi Timo Soiniakaan, saati Räsäsen Päiviä.

Aloitetaan tässä kirjoituksessa kesäkuusta, koska maltti on valttia ja heinä-elokuun tärpit unohtuisivat, mikäli niitä tässä vaiheessa julistaisin.

Kesäkuu alkaa 1.6. Edgar G. Ulmerin film noir -klassikolla Detour - Kiertotie (1945). Elokuva oli aikanaan ensimmäinen katsomani noir ja siihen aikaan kertojaäänenä toimiva päähenkilö ja femme fatale, ynnä tummanpuhuvat kohtaukset olivat uutta ja ihmeellistä. Tom Nealin esittämä päähenkilö on ottanut hatkat New Yorkista ja päättää suunnata Hollywoodiin, liftaamalla. Kyytikaveriksi päätyy upean Ann Savagen esittämä Vera, kohtalokas nainen, femme fatale. Elokuva noudattaa hienosti film noirin kaavaa ja mikäli et koskaan ole film noireja katsonut (totta kai olet!), niin tästä on hyvä aloittaa. Yle Teema klo 21:55.

6.6. Teemalla nähdään elokuva, jonka näkemättä jättämisestä saattaisin rankaista itseäni kuin Silas konsanaan Da Vinci Koodissa. Elokuva on tietenkin Teeman Supersankariviikon huipentuma, Adam Westin ja Burt Wardin tähdittämä Lepakkomies (1966). Elokuva on osa Teeman sankariviikkoa, jolloin nähdään mm. dokumenttisarja supersankareista ja tiededokumentti sankaruudesta, sekä aloitetaan heinäkuun puoliväliin asti kestävä Batman -sarja, jossa kyseiset West ja Ward torjuvat rikollisuutta kera satojen "Holy ---, Batman!" huudahdusten. Itse elokuvasta tiedän sen verran, että siinä esitellään elokuvan ystäville Batmanin ja Robinin lisäksi myös Kissanainen, Pingviini, Arvuuttaja ja Jokeri. Tätä ei kannata missata! Yle Teema klo 21:00.

Sodankylän Elokuvajuhlat huomioidaan myös Teemalla. Teema esittää 11.6. Peter von Baghin ainoan kokopitkän fiktioelokuvan, Pertti Ylermi Lindgrenistä kertovan Kreivin (1971) kunnioittaakseen suomalaisen elokuvakulttuurin suuren miehen muistoa. Sodankylässä juhlitaan festivaalin 30-vuotista taivalta ja muistellaan myös Von Baghia, kuten Teemallakin tehdään. Lauantaina 13.6. Teemalta voi seurata suorana lähetyksenä MSFF:n tapahtumia ja ilta huipentuu Teemalauantaihin, jossa esitetään Elämää Suurempia Elokuvia. Illan aloittaa Cary Grantin ja Rita Hayworthin tähdittämä Vain Enkeleillä On Siivet (1939), jatkoa seuraa Humphrey Jenningsin dokkarikuvauksella toisen maailmansodan Englannista, Englannin Sävel (1942) ja illan huipentaa valokuvaaja William Kleinin mestarillinen kuvaus Cassius Claysta, kun ruudun valtaa Muhammad Ali, Suurin Ja Kaunein (1974). Kaikki elokuvat esitellään Aki Kaurismäen ja postuumisti Von Baghin toimesta. Yle Teema, 11.6. klo 21:00 & 13.6. klo 21:20.

Teeman yksi kesäkuun hahmoista on Buster Keaton. Mykkäelokuvan saralla Charles Chapliniinkin verrattu amerikkalaislegenda esittää pääosaa Teemalla kesäkuun aikana peräti viidessä elokuvassa. Kesäkuussa nimenomaan sunnuntait ovat Keaton-teemapäiviä, jotka alkavat 7.6. ei yhdellä, vaan kahdella Keaton-komedialla. Alkuun tarjoillaan lyhytelokuva Poliisit (1922) ja heti perään nähdään tunnin mittainen Ruutia, Räminää ja Rakkautta (1923). Sarja jatkuu Yhdysvaltain Sisällissotaan sijoittuva Kenraali (1926), joka esitetään Sodankylä-viikonlopun sunnuntaina 14.6. Elokuva oli ensimmäinen näkemäni Keaton-pätkä, itse asiassa Chaplinin, Laurelin ja Hardyn ohella ensimmäisiä mykkäfilmejä, joita näin. Kiitos tästä kuuluu ylä-asteen äidinkielenopettajalleni Tuulalle, jonka elokuvakurssilla kyseinen pätkä katsottiin. Kenraalin jälkeen Keatonia on luvassa jälleen viikon kuluttua 21.6. komedialla Hyppyä, Soutua ja Rakkautta (1927). Mykkäkavalkaadin päättää 28.6. Laivakalle Nuorempi (1928). Keatonia siis Yle Teemalla 7.6., 14.6., 21.6., sekä 28.6. Kaikki elokuvat alkavat klo 18.

Keatonin ja Von Baghin lisäksi kesäkuussa fiilistellään Marlene Dietrichiä, jolta nähdään juhannuspäivänä 20.6. kolme klassikkoteosta: Marokko (1930), Shanghain Pikajuna (1932) ja Intohimojen Keisarinna (1934). Seksuaali- ja sukupuoliroolirajojen rikkojana tunnettu saksalais-amerikkalainen legenda muistetaan ehkä parhaiten Josef von Sternbergin Sinisessä Enkelistä (1930), mutta samana vuonna Yhdysvaltoihin Sternbergin perässä muuttanut Dietrich teki myös Hollywoodissa mittavan uran, josta osoituksena nuo kolme juhannuselokuvaa. Yle Teema 20.6. klo 21:00-0:30.

Edellä mainittujen lisäksi kesäkuussa päästään fiilistelemään mm. Emilio Estevezin ja kumppaneiden jälki-istuntopäivästä Breakfast Clubin muodossa, toivotetaan Robert De Niron tyyliin Jäähyväiset Kummisedälle, sekä ihastellaan huippuvalokuvaajien ja mieleenpainuvan musiikin voimin maailmaa Koyaanisqatsissa. Teeman kesä on täynnä elokuvia - ja tässä oli vasta kesäkuu! Parin viikon päästä palataan asiaan ja katsotaan, mitä heinäkuussa kannattaakaan katsoa. Siihen saakka, ciao!