...Ei sentään! En ala Cheekiä tänne postailemaan, vaikka jotkin rallit varsin jalan alle meneviä ovatkin (what did I just write?!). Uusi vuosi on kyllä tuonut hurjasti uudenlaista aktiivisuutta tämän yökiitäjän arkeen. On sulkapalloa, on paluu boulderpajalle, on Oscar-ehdokkaiden vertailua ja hehkuttelua, on kolme - neljä kertaa viikossa kuntosalia... Ja sitten on vielä matkasuunnitelmiakin!

Tulin tuossa varanneeksi liput Lontooseen, helmikuun 7. - 10. menee minikaupunkiloman merkeissä. Tarkoitus olisi olla sekä jalkapallohuligaani, että tunnollinen turisti. Kesäisen vaellusreissuni yhteydessä tutustuin Lontoon huudeilla majaansa pitävään Heetaniin, joka lupautui ihan ilman pyytämistä näyttämään paikallisen silmin, mitä Lontoossa KANNATTAA tehdä. Turistin näkökulmasta tietty joitain museoita kuuluu kierrokseen, ajattelin myös käväistä Madame Tussaudsin vahakabinetissa. Heetan kertoi vievänsä meikäläisen tutustumaan Lontoon mielenkiintoisempaan puoleen, Camden Towniin. Odotan innolla, minkälaiset hippigoottihipsteri-kledjut päällä kotiin reissultani palaan!

Tässä yövuoron kahvikupposta kumotessani oivalsin, että 2014 tullee ilmeisesti olemaan matkustusrikkain vuoteni tähän asti. Lontooseen pitäisi mennä helmikuussa ja mahdollisesti myös maaliskuussa. Lisäksi kesälomalla olisi tarkoitus alustavasti käydä opiskelukavereitteni kanssa muistelemassa menneitä Hollannin Groningenissa, sekä ehkä myös Skotlanti ja Edinburghin Fringe Festival kutsuvat jälleen. Saapa nähdä...

Oscarit lähestyvät, kuumottaa kuin musta kahvi ja seulat (hups!)... Tosin aikaahan noihin Hollywoodin kermakakkukekkereihin on vielä pitkästi toista kuukautta, Sotshin Olympialaisten takia. Palkintoja ja ennakkoasetelmia on kuitenkin jo jaettu, joten jokapäiväiset leffauutiset on hyvä tarkastaa, aina maaliskuun kolmanteen asti. Elokuvista 12 Years A Slave, American Hustle, sekä Dallas Buyers Club ovat olleet lennossa ensimmäisten gaalojen aikaan. Siinä missä 12YAS marssi voittoon Critics' Choice Awardseissa ja draama-kategoriassa Golden Globeissa, AH nokitti voittamalla Screen Actors Guildin parhaan elokuvan tittelin, kuten myös GG:n parhaasta komediasta/musikaalista. Kaksi on siis vahvasti irti muista, enkä oikein jaksa uskoa DBC:n tai vaikkapa Wolf Of Wall Streetin yltävän näiden kahden tasolle. BAFTAt jaetaan helmikuussa, jolloin todennäköisesti saadaan pientä makua siitä, mihin suuntaan Parhaan Elokuvan Oscar tänä vuonna kulkeutuu. Molemmat elokuvat ovat mahtavia omalla laillaan, enkä itsekään oikein osaa ilman kolikonheittoa ratkaista, kumman leiriin liittyisin. 12YAS:ssa tarina on huikea ja vie mukanaan, mutta toisaalta American Hustlen näyttelijäsuoritukset ovat kokonaisuutena ehkä parempia, rikkaampiakin. Jännäksi menee, ehkä osaan päättää joskus, ketä kannatan!

Näyttelijäpalkinnot sekä ohjauksesta myönnettävä Oscar lienevätkin sitten selvempiä tapauksia. Matthew McGonaughey (olen harjoitellut sukunimen kirjoittamista kaksi viikkoa ja nyt jo sujuu!) ja Cate Blanchett lienevät vahvimpia ehdokkaita pääosapalkintojen saajiksi. Judi Denchin suoritusta Philomenassa on kehuttu myös, mutta vain Blue Jasminen ja American Hustlen nähneenä sanoisin, että Blanchettin uran paras suoritus (paljon sanottu, mutta sanon silti) Woody Allenin draamakomediassa oli niin vakuuttava, ettei Dench tai Amy Adams pääse ihan samoihin lukemiin. Voihan olla, että Akatemia antaa Oscarin Denchille pitkän ja komean uran kruunuksi, mutta ei kai Hollywoodissakaan niin tunnevammaista porukkaa ole?

McGonaugheyn, sekä Jared Leton suoritukset Dallas Buyers Clubissa tuonevat miehille Oscarin mieheen, ellei Akatemia hullaantunut Leonardo DiCaprion suorituksesta Wolf Of Wall Streetissä, joka oli kieltämättä loistava. Miessivuosapalkinnosta Leton kanssa painivista mainittakoon Barkhad Abdi, joka esittää kovaotteista merirosvoa Captain Phillipsissä. Hänen lisäkseen myös Bradley Cooper onnistui mukiinmenevästi Christian Balen aisaparina Hustlessa, mutta DiCaprion parina ollut Jonah Hill nyt ei vaan voi palkintoa voittaa, piste.

Ohjaustyöstä tullaan todennäköisesti palkitsemaan joko Alfonso Cuaron, tai Martin Scorsese. Gravityn ohjannut Cuaron vakuutti näyttävillä kamerakulmillaan ja omalla kohdallani elokuva toimi erittäin hyvin 3D-versiona, miljöönä avaruuden tyhjyyttä ja äärimmäisyyttä loistavasti hyväkseen käyttänyt Cuaron on vienyt jo Globen ja sekä Critics' Choicen parhaasta ohjauksesta, joten viimeistään BAFTA-gaalan jälkeen voitaneen julistaa tämän kategorian voittaja varmaksi.

Siinäpä hieman pohjaa, ehkä avaan mielipiteitäni noista elokuvista ennen Oscareita, mikäli vain suinkin ehdin. Sitä ennen hieman lisää yövuoroja, lisää salitreeniä, lisää sulkapalloa ja ah, lisää elokuvia!

Hyv' yötä!