Kovat on odotukset, ainakin itselläni. Jaksanko kirjoittaa säännöllisesti? Tuskin, mutta sitäkin suuremmalla sydämellä!

 Se niistä saatesanoista, asiaan... Taitaa olla niin, että kukaan ei jaksaisi tällaista yövalvojan hommaa, ellei olisi jotain, mitä seuraavilta päiviltä ja kuukausilta odottaa ja jonka eteen tehdä töitä. AK on löytänyt viimeisen parin kuukauden aikana uuden intensiivisen harrastuksen, boulderoinnin, jonka innoittamana olen saanut lisää mielenkiintoista sisältöä vapaapäiviin. Ei sillä, etteikö kuntosalilla käynti ja koirien lenkittäminen riittäisi pitkien yöputkien jälkeisiksi aktiviteeteiksi, mutta onhan tuo nyt helkkarin hieno ja sosiaalinen tapa harrastaa ja urheilla! Ainakin omalta osalta kaikki ulkopuoliset asiat, niin tärkeitä kuin ovatkin, hukkuvat jonnekin magnesiumin ja rennon musiikin keskelle välittömästi, kun Pajalle pääsen! Ja neljän metrin korkeudessa kun keikkuu ja miettii, mihin seuraavaksi jalan/käden laittaisi, eivät kotona odottavat laskut tai tulevien yövuorojen haasteet juurikaan ole ensimmäisinä mielessä. Koukuttava laji tuo boulderointi ja käy ihan treenistäkin, kun tunnin tai puolitoista seinällä keikkuu!

 Ne jutut sitten, mitä odotan tulevalta vuodelta, itse asiassa jo huomiselta! Huomenna AK:n mökkiintyminen kahden pienen koiran yksinhuoltajana loppuu hetkeksi, kun upea avovaimoni saapuu 3kk au pair -reissultaan Jenkeistä katsastamaan, onko torppa vielä pystyssä. Samalla tulee katsastettua, miten yötyö sopii parisuhteessa elävälle. Toivotaan, että hyvin.
 Toinen asia, mitä tammikuussa tapahtuu, on pieni irtiotto arjesta, eli neljän päivän miniloma Lontooseen! Reissulta odotan todella paljon, ohjelmassa kuitenkin paikalliseen Boulderpajaan tutustuminen, sekä tietysti, kun Englannissa ollaan, jalkapalloa! Eikä mitä tahansa nelosdivarin pubijoukkueiden nyrkkeilymatsia, vaan Valioliigaa! Chelsean ja Arsenalin välinen kamppailu huipentaa viikonlopun ja iltapäiväottelu kun on kyseessä, niin illallekin jää vielä hyvin aikaa, esimerkiksi pubeissa piipahtamiseen.

 Boulderointi on siis tullut jäädäkseen, enkä sitä minnekään ole häätämässäkään! Jatkossa kirjoittelen ehkä enemmän joko itse boulderoinnista tai jalkapallosta, eksyypä joukkoon muutama salitreenikin. Mutta varmaa on, että yritän kirjoittaa vähintään kerran viikossa JOSTAKIN, oli aihe sitten kuinka mielenkiinnoton tahansa.

Nyt hyvää yötä, sekä parempaa uutta vuotta 2013 kaikille, loppuun pieni maistiainen Boulderoinnin maailmancupin kisasta, Wienistä: C'est La Vie!